Minun osuuteni oli kermat ja koristeet. Perjantai iltana pääsin koristelemaan valmiiksi täytetyt kakut. Sään jumalat eivät olleet puolellamme. Lämmintä vanhassa laitoskeittiössä oli arviolta pitkästi yli 30! Yritimme vatkata kermaa jääkylmissä astioissa, mutta siitä huolimatta kahdesta purkista ei koskaan tullut vettä sakeampaa. Pursottaminen tapahtui noin desilitran erissä ja tulikuumat hikoavat jännityskämmenet saivat silti aikaan valuvan tuloksen. Avuksi otettiin myös vaniljakreemi, joka ehkä pelasti koko operaation.
Tästä projektista opin varmasti enemmän kuin mistään aikaisemmista. Mm. kukkien kantojen leikkaamisesta vielä lyhyemmiksi sekä reunakerman tärkeydestä. Suurien kakkujen liikuttelu ja siirtäminen oli saanut reunaan "rakoja", joita ei vielä illalla näkynyt. Jos reuna olisi ollut kunnolla valkoinen, ei raot olisi pistäneet niin silmään. Hätä kerman pysymisestä sai jotenkin aikaan lievän paniikin ja perusteet unohtuivat... Kaikki kyllä vannoivat, että eivät ajatelleet kakkujen reunoja... Onneksi kakut oli pian leikattu ja nautittu :)
Morsiammen & sulhasen kakku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti